
Tellu

Käsitöitä ja puutarhaa
Kiitokset kommenteista, joita olen saanut siniseen pampulaneuleeseen ja liivitunikaan. Tykkään itse eniten paksuista neuleista: näyttävät parhaiten käsin tehdyiltä, kun jokainen silmukka erottuu. Eikä haittaa sekään, kun valmistuvat muutamassa illassa, varsinkin nyt, kun neulomisaikani on vähentynyt. Vuoden alusta aloitin Pilateksen. Kahtena iltana viikossa olen käynyt alkeisryhmässä. Jospa tästä vihdoin löytäisin itselleni sopivan liikuntaharrastuksen. Ainakin vielä olen innostunut.
Toinen mukava tapahtuma alkuvuonna on ollut kaupungin hiihtolatujen ilmestyminen meidän talon taakse. Ja kun poika sai mun vanhat sukset sekä luistamaan että pitämään, niin aivan mahtavaa on ollut hiihdellä. Jos viime kesänä vielä harmittelin "omien" mustikka- ja puolukkapaikkojen menetystä uusien tonttien vuoksi, niin nyt olen tyytyväisenä lasketellut suoraan omalta takapihalta hyvin hoidetulle ladulle.

Työpäivän jälkeen ehtii toisinaan kiertämään pienemmän lenkin, sillä ladulla ei vielä ole valaistusta. Mutta kyllä on maisemat upeat hämärässäkin.
Käsityörintamalle kuuluu myös jännää: Kauhavalla järjestetään ensi kesänä Käsityöfestivaalit yhdessä perinteisen Puukkofestivaalin kanssa. Ohjelmaa suunnitellaan parhaillaan, mutta siellä on ainakin Kauhavan Kangas-Aitan neulekahvila ja käsitöihin liittyviä luentoja. Laittakaa aika 19.-20.6.10 jo ylös kalenteriinne, sillä nyt kannattaa lähteä kesäreissulle Pohjanmaalle.
Haluaisin myös tähän blogiin muutoksia. Olen haeskellut uutta nimeä, mutta tuntuu, että kaikki hyvät neuleblogi-nimet on jo käytössä. Muttoakin Bloggerin puolelle olen suunnitellut, sillä kaipaan nyt yksinkertaista valkoista blogipohjaa, enkä osaa sitä itse tänne Vuodatukseen tehdä. Toistaiseksi täällä kuitenkin jatketaan. Ilmoittelen sitten erikseen muutosta.
Poika ei huolinut pörröpipoa, joten neulon hänelle parhaillaan perinteistä pipoa harmaasta Seitsemän veljestä Kantri-langasta, jota onneksi löysin varastosta (ei tarvinnut lähteä ostoksille, kun pitkästä aikaa on täysin ohjelmaton viikonloppu). Myös kahdet villasukat itselle on kesken...eikä ne taida koskaan valmistuakaan... kun 2 mm hammastikuilla niitä yritän aina silloin tällöin väkertää.
Tellu
Poika pyysi neuloman laskettelureissulle uuden pipon:

Mitähän se tykkää mun aloituksesta...Epäilen :)
Kirjoittelen lisää kuulumisia myöhemmin illalla.
Tämä blogi on jäänyt viime aikoina vähälle huomiolle. Olen lisännyt vapaa-aikaan liikuntaa, mikä taitaa olla jo perinne tähän aikaan vuodesta :) Kovin pitkää taukoa ei neulomiseen kuitenkaan tullut, sillä Vuokatin käsityötapahtuman jälkeen oli aivan pakko kaivaa langat esille. Paksu neuletunika valmistuikin perjantai-iltana:

Malli 46. on Novitan talvi 2009 numerosta. Lehdessä tunika on neulottu Nalle Marjaretkestä ja Rose Mohairista ja niillä minäkin aloitin, mutta ruskeabeigekirjava Nalle ja vaaleabeige Rose ei näyttänyt hyvältä yhdessä. Varastosta löysin sitten tummempaa sävyä eli Novitan Rustikaa, joka sopii malliin kivasti. Takakappale ja etukappaleen sivut ovat ainaoikeaaneuletta, etukappaleen keskiosassa menee palmikkoneuletta. Kauluksessa 2o2n neuletta, jota mallissa on myös hihoissa 10 cm. Minun tunikassa hihoista tuli kapeat, joten jätin resorit tässä vaiheessa pois.

Novitan mallin sanotaan olevan nuoren naisen tunikaliivi, mutta kyllä se vanhemmallekin naiselle sopii: näyttää vaan kurvikkaammalta (kauniisti sanottuna:).
PS. Hypistelin eilen Kauhavan Kangas-Aitassa Nallen uusia sävyjä mm Kukkaketoa ja tuli mieleen tämä malli. Kukkaketo yhdistettynä johokin hempeään lankaan...
Sain siis mahdollisuuden osallistua SukkaSummit 2010 tapahtumaan koko viikonlopun ajan.

Tapahtuma järjestettiin Holiday Club Katinkullassa pakkasen paukkuessa ulkona jopa -31 asteen lukemissa.

Sisällä oli kuitenkin lämmin ja innostava käsityötunnelma, mistä suurin kiitos kuuluu tilaisuuden ansiokkaasti juontaneelle "Kainuun Sukkaprikaatin sukkakeraali" Leena Valtaselle (kuvassa oikealla). Paikalla oli myös Ville Lahtinen pipoineen ja maaherra Eino Siuruainen, joka kertoi aikoinaan neuloneensa itselleen 2 villapaitaa. Villeltä ostin turkoosin Furry -pipon, mikä yllätyksekseni löysi heti kotona käyttäjän.

Mielenkiintoisia ohjelmanumeroita olivat sukanneulonnan pari- ja yksilökilpailut. Parikilpailussa oli yksi kerä, josta toinen neuloi lankaa sisältä ja toinen ulkoa. Kuvassa kilpailemassa Kansallisoopperan tenori Petri Bäckström, joka toimi tilaisuudessa myös esiintyjänä ja juontajana.

Sukanneulonnan yksilökilpailussa aikaa oli tunti ja villasukka piti neuloa annetun ohjeen mukaan. Voittajan ja toiseksi tulleen erona oli vain yksi kierros. Voittaja neuloin kantapään jälkeen 28 kierrosta (korjaus 30.1.).
Kaulaliinamaratonissa neulottiin 24 tuntia. Huiveja valmistui 106 kpl. Ne lahjoitettiin hyväntekeväisyyteen.

Täältä sai mm. flunssanestolääkettä ;)

Marttojen ja Novitan sukkarekka lähti tapahtuman päätöspäivänä 24.1.10 kiertämään Suomea Vuokatista mm. Oulun, Tampereen ja Turun kautta Helsinkiin. Pohjanmaalle sukkarekka ei tule, mutta ei hätää, kyllä täällä villasukat osataan neuloa.
Terveiset Vuokatista! Täällä on menossa mm. Kaulaliina-maraton. Vielä ehtii mukaan. Ja Ihania neulelankoja löytyy Kauhavan Kangas-Aitan myyntipisteestä.
Tämä neule on vilahdellut aikaisemmin keskeneräisenä, nyt vihdoin valmiina :)

Muistin, että puserosta olisi uupunut toinen hiha kokonaan, mutta olinkin neulonut sen jo pyöriöön asti. Mukava yllätys, joten pusero valmistuikin sitten muutamassa tunnissa. Ohjeenkin olin tällä kertaa muistanut laittaa samaan pussukkaan itse tekeleen kanssa. Keskeneräiset eivät siis aina ole ikävä juttu :)

Puseron malli on vanhasta Novita-lehdestä ajalta ennen neuleblogia, joten numeroa en ole laittanut ylös. Ohjeessa sanotaan, että malli on Oscar de Rentan ja se oli neulottu 4-kertaisella Novita Kid Mohairilla. Minä tein omani 3-kertaisella Rose Mohairilla ja 10 mm puikoilla. Neuloin muuten ohjeen mukaan, mutta takakappaleelta jätin nypyt kokonaan pois. Kaulus onnistui myös hyvin, vaikka sitä nyppyjen vuoksi hiukan epäilin. Olen lopputulokseen oikein tyytyväinen, mutta saa nähdä, miten paljon näin paksua neuletta tulee käytettyä.
Ja vielä pari talvista kuvaa meidän takapihalta:


10.1.2010
...tai oikeastaan jäälyhtykokeiluja, sillä kumpikaan ei ihan onnistunut.
Ensin "puutarhurin" versio mustikan ja puolukan varvuilla koristellen

sitten aito neulojan lyhty :)
Tekotapa molemmissa suurinpiirtein sama: jäädytin ensin lyhtyyn pohjan, minkä jälkeen laitoin sisälle pienemmän sangon ja niiden väliin koristeet. Tulppaanijäälyhdystä olen haaveillut, mutta päädyin ensin kokeilemaan ilmaisilla materiaaleilla. Neulojan lyhty on miehen idea. Toteutuksessa mun olis myös pitänyt konsultoida miestä, sillä laitoin sisällä olevaan Turkkilaiseen jugurttisankoon painoksi ison kivenmöhkäleen, eikä yhdistelmä jäätyessä toiminut. Miestä hymyilytti mun viritykset ja taisi sen jotain mun fysiikan oppitunneilla olostakin kysellä. Jugurttisanko oli liian ohutta muovia ja antoi periksi. Miehistä voimaa tarvittiinkin molempian sisäsankojen irrottamiseen. Lankalyhdyn sanko oli niin tiukalla, että lyhty lopulta hajosi pohjasta. 
En ole talvi-ihminen, mutta kyllä ulkona on nyt kaunista, kuin jossakin satumaassa kulkisi. Mukavaa loppiaista!
Aloitin uuden vuoden järkevästi: tikuttelin pienet keskeneräiset työt valmiiksi.

Pojan kynsikkäät aloevera Nallea, miehen Jacques Cousteau -pipo Dropsin Merino Extra Fine woolia (ihanaa lankaa) ja oma ruskea Baktus-huivi glitter-Sisua (ei mitään ihoa hyväilevää pehmeyttä, mutta en olekaan herkkänahkainen ;). Pakkaset kyllä osaltaan vauhdittivat "mitä mä seuravaksi neulon" -päätöksen tekoa, sillä nyt jos koskaan, on lämpöisille asusteille tarvetta.
Nyt ei muuta, kuin kaikille oikein hyvää alkanutta vuotta!
PS. Ensi kerralla toivottavasti jotakin ei-järkevää ;)
Kahden tai oikeastaan yhden ja puolen lekottelupäivän jälkeen oli pakko ottaa eilen illalla puikoit ja langat esille. Neulominen ja käsityöt yleensä ovat minulle mieluisinta ja rentouttavinta vapaa-ajan puuhastelua.
Ja mitä enemmän neuloo, sitä enemmän osaa arvostaa laadukkaita lankoja ja välineitä. Tänä jouluna tein yhden lahjahuivin (Baktuksen) Sivilla langasta. Oih ja voih, mitä lankaa! Vaikka Baktus on ajoittain puuduttava malli, niin Sivillasta neuloin sitä sitä suurella nautinnolla aina sopivalla hetkellä jouluvalmistelujen ohessa. Tämä oli myös ensimmäinen kerta, kun neuloin Wetterhoffin langasta (joo, ihmettelen itsekin, miten se voi olla mahdollista).
Eilen otin myös ensimmäistä kertaa käyttöön Knit Picks- sukkapuikkoni. Ostin 2,75 mm ja 3,25 mm puikkopakkaukset muistaakseni Tampereen messuilta Tinttamarellin osastolta vuosi sitten.

Oli mukava yllätys, kuin pakkauksessa oli 6 puikkoa: helpottaa mm. kantapään neulomisessakin. Uskon, että näillä ihanilla puikoilla saan nuo pojan kynsikkäät vihdoin tehtyä, sillä tilaus on ollut sisällä jo kohtuuttoman kauan.
Eilen erehdyin vielä tulostamaan päänsisäisen to do-listani. Pääsin lukuun 38 ;) Listasin kaikki käsityöt, jotka haluaisin kevään aikana tehdä (siis ennen kun pääsee puutarhaan). Ja kaikkiin listan toiveisiin on myös materiaalit hankittuna. Langanostolakkoon en nyt kuitenkaan ryhdy, mutta ehkä ainakin aloitan etenemään tuon listan mukaan. Kahden kynsikäsparin jälkeen olisi vuorossa Kustoo -pipo, joka myös on notkunut listalla yli vuoden, yhtä kauan kuin Revontuli-huivi. Onneksi langoissa ei ole viimeistä käyttöpäivää :)
PS. Vielä kiitokset jouluterveisistä blogittomille Tallulle, Nonnalle, Sudelle ja Pikelle!
Innostuin eilen ompelemaan keittiöön uudet salusiinit ja samalla syntyi kasa patalappuja:

Jokaista vähintään 2 kpl. Havunvihreästä punatulkkukankaasta ompelin ne salusiinit. Kangas on useamman vuoden takaa, viime jouluksi tein siitä kapan. Kun jaksottaa työt eri vuosille, niin ei rasitu liikaa ja saa aina uutta ilmettä kotiin :)
Ruskeat palalaput nimettiin jo Reinoiksi ja niitä lupasin ommella lisää, mutta eiköhän näille kaikille patalapuille keittiö jostakin löydy ;)
Nyt pitää lopetella... yhdet joululahjasukat on vielä puolimoosis...
Tulin ilmoittamaan, että Wash+Filz-it -langasta tuli tosi hienot lapaset!

Kauniisti näkyvät nuo langan tweed-pilkut. Nyt menetti kyllä Fritidsgarn asemansa huopuvien lankojen ykkösenä. Täytyykin mennä tutkimaan, mitä sävyjä tuosta langasta on saatavilla. Tapion Kaupassa tweediä oli aikakin mustana, valkoisena ja viininpunaisena.
Ei mulla muuta :)
...nimittäin lisää havupalloja, suuri ja pieni:


Havupalloista tuli nyt tasaisempia, mutta kuten Sude edellisessä postauksessa kommentoi, ei itsetehtyjen pallojen tarvitse näyttää tehdastekoisilta.
Siniturkoosi lahja-Baktus on neulottu Steppistä. Aloitettu ruskea glitter Sisu tulee itselle. Viime torstaina kävin toistamiseen Tapiolla Sipin ja Heleenan kanssa. Ostoslistallani oli mm. ohuita lankoja. Tapiolle oli juuri saapunut Dropsin uutuutta Delightia, jonka ruskeaa sävyä suunnittelin oman Baktukseeni, mutta päädyin lopulta tuohon Sisuun, sillä siitä neulottu slipari on yksi lempineuleestani. Siinä on sitä kimallusta, mutta ei liikaa.
Toisella lankakeikalla osasin valita mielettömän lankamäärän joukosta juuri ne Minun Lankani:

Leijonankeltaisesta Karismasta tulee itselle pitsiliivi ja vihreästä Symphonista todenn. lyhythihainen talvipoolo. Vähän vaihtelua turkoosi-ruskeavoittoiseen neulevalikoimaani. Tuon keltaisen langan kanssa tulen jälkijunassa, sillä sävy oli suosituimmillaan viime talvena ainakin suomalaisissa neuleblogeissa.
Tämän päivän varasin ompelutöille ja ensimmäiseksi tein pari äijäpatalappua (kooltaan ja kuosiltaan ;)

Kuvauspaikka on vähän outo, mutta tässä näkyvät parhaiten. Kankaana patalapuissa on Heikki Orvolan "Huoneentaulua" (Marimekko) vuodelta 1985. Huoneentaulu oli kerran nuorenparin olohuoneen seinällä, nyt jälkikasvun keittiötekstiileissä. Patalappujen sisään laitoin palat vanhasta silityslaudan päällyskankaasta, kierrätystä sekin. Paltalappuja ei oikeastaan kannata itse neuloa, sillä jo vinonauha kerältä ostettuna kangaskaupassa maksaa n. 1 euro/lappu. Säästömarketeista saa varmaan samalla hinnalla lappuparin. Näissä patalapuissa nyt kuitenkin on nostalgiaa ainakin tekijälleen :)
Muutenkin tuntuu, että materiaalit maksavat: tuo iso Oasis-pallokin 4, 5 euroa, seuraava koko olisi ollut 10 euroa! Yleensä ostan isoimman ja komeimman (vitsi, vitsi), mutta nyt en raaskinut. Toisaalta aina ihmettelen, kuinka askartelutarvikekaupalla voi ylipäänsä tienata leipänsä.
Kiitokset vielä edellisen postauksen kommenteista. Ja hyvää alkavaa viikkoa kaikille täällä vieraileville! Minä jatkan hys-hys-projekteja vielä ensi viikolla, joten täällä tulee olemaan hiljaista. Vielä en kuitenkaan toivota joulua.
Nyt taitaa olla vuoden kiireisimmät viikot meneillä. Joululahjoja ja -ruokia suunnitellaan ja valmistellaan. Lisäksi aloitellaan joulusiivouksia, mikä täällä tarkoittaa tarttumista vihdoin ja viimein niihin siivoustöihin, jotka syksyllä jäivät. Minä aloitin lauantaina mieluisalla "siivouksella" eli lankakaappini järjestelemisellä. Nyt on kaikki sukkalangat (omistan siis sukkalankaa, vaikka en juuri sukkia neulo :), huopuvat ja keskeneräiset järjestyksessä. Ihanaa avata kaapin ovi ja nauttia näkemästään :)
Viikonloppuna valmistui myös kaksi käsityö- ja puutarha-aiheeseen liittyvää juttua.

Ensimmäinen Baktus. Ohje täältä. Lankana Kauhavan Kangas-Aitan pinkki Inka (50 % alpakkaa, 50% villaa). Sävy on herkullinen! Kutsuisin sävyä sopivasti vatkatuksi vispipuuronpunaiseksi. 2 kerää meni ja kerralla neuloin aina yhden. Huivi menee nyt ainakin aluksi joululahjapussiin odottamaan myöhempää käsittelyä.
Syksyisin en yleensä kovin paljon koristele pihaa, mutta havupallot ovat ihania. Niitä saisi olla useampiakin valoilla tai ilman. Yleensä ostan palloni, mutta tänä vuonna innostuin tekemään, kun talomme takaa saa materiaalia asuntoalueen alta kaadetuista puista.

Harmitti, kun varastossani oli vain yksi oasis-sieni eikä löytänyt lisää paikkakuntamme kaupoista, samalla innostuksella kun olisi valmistunut useampi. Tämä ensimmäinen ei ole kovin tasainen, kun vähän oli tekniikka hakusessa ;)
JK. Perjantaina vein yhdet sukat Kauhavalle, Hyvänmielen Joulusukka -kampanjaan. Siellä oli lämmöllä neulottuja sukkapareja mahtava kasa! Minä sain siitä yhdestä parista jo hyvä mielen, kun sitkeästi tikuttelin 38 kokoiset sukat valmiiksi 2 mm:n puikoilla torstai-iltana.
Päivä ei ole oikein mennyt putkeen. Poltin hetki sitten pellillisen porkkanapiirakkaa. Ja aiemmin tein kovia sämpylöitä :( Lohduttaa vain sanonta "tekevälle sattuu"
Aamulla pesukonehuovutin ruusutekeleen ja sekin epäonnistui (tai sitä pitää vielä jatkotyöstää):

Epätarkka kuvakin, mutta antaa olla. Valkoisia tossuja tehdessäni minua jäi kiehtomaan ajatus isoista ruusuista tossujen koristeena. Kuten pienet ruusut, neuloin tämän koekappaleen Nice Factorin ruusukkeen ohjeella. Silmukkamäärä on 40 ja viimeiselle kierrokselle virkkasin vuorotellen piilosilmukoita, kiinteitä silmukoita ja pylväitä tarkoituksena saada terälehtiin muotoa. Lopuksi pujottelin terälehtien reunaan violettia lankaa mielessä valkoinen ruusu, jonka terälehtien reunat ovat värilliset. Lopputulos ei oikein vastaa kuvitelmaa, mutta vielä yhden ruusukokeilun teen ennen ajatuksen lopullista hylkäämistä.
Eilinen päivä oli onneksi kiva. Vietimme pikkujoulua Kauhavan Kangas-Aitan Käsityöklubissa. Oma kamerani unohtui kotiin, joten valitettavasti en voi tällä kertaa välittää teille tunnelmakuvia. Meitä oli pikkujouluilemassa 23 klubilaista ja kaksi suloista tonttutyttöä. Kangas-Aitan väki oli kattanut upean joulupöydän: jouluisesti koristeltua juustokakkua, kinkkukierteitä ja glögiä. Ja kunnon pikkujoulujen tapaan saimme myös lahjoja. Useimmista paketeista paljastui... yllätys, yllätys... lankaa :) Kiitokset vielä kaikille mukavasta seurasta! Erityiskiitokset Kauhavan Kangas-Aitalle! Käsityöklubi kokoontuu sitten seuraavan kerran la 30.1.2010 alkaen klo 10, tervetuloa mukaan!
Nyt lähden neulomaan omia Hyvänmielen Joulusukkiani. Kampanja päättyy ensi perjantaina 4.12.09, joten vielä ehtii osallistua. Sukat lähetetään yhteistyössä Kauhavan PeLa:n kanssa joululahjoiksi kotimaan vähävaraisille lapsiperheille. Kangas-Aitta on luvannut vastaanottaa myös muita kuin Sukkiksesta neulottuja sukkia, joten jos sinulla on varastossa valmiita villasukkia, niin voit toimittaa ne Kangas-Aittaan. Sukkia toivotaan lähetettävän ainakin 16 paikkakunnalle.
Tänään olen tutkaillut eilisiä lankaostoksiani:

Kovasti näyttää tutuilta sävyiltä. Värivalikoimaa Tapiolta löytyy, mutta jotenkin sitä aina päätyy samaan ruskeaa tai turkoosiin. Tarjouksessa ollutta Dropsin Merino Extra Finea ostin jakkua varten, sillä olen luvannut jatkossa neuloa suuritöisemmät jutut mahdollisimman laadukkaista langoista. Vaalea kerä on reumalankaa...toivon, että saan siitä joskus anopille sukat. Harmaalilavioletti Fritidsgarn on Sipin tossulankaa...tossujen tiedän valmistuvan, kun toinen on jo neulottuna.
Myös toinen uutuus on jo päässyt puikoille:

Wash+Filz-if! tweedcolor -langan pitäisi huopua. Saas nähdä. Sävy ainakin on namia.
Purosta on syntynyt jo viidet jättisuuret lapaset, jotka pitäis jossakin vaiheessa nakata pesurumpuun vanuttuman. 6 mm puikoilla lapset valmistuvat todella nopeasti. Sitä tuntee itsensä jo neulekoneeksi :)

Kuvan tumput ovat Puro Tundraa. Toisessa kerässä ei ollut ollenkaan vaaleanpunaista, höh. En kyllä huomannut tarkistaa värjäyserää. Konehuovuttaminen on tarkkaa: edellisen kerran rummussa oli kahdet lapaset ja tänään kolmet ja heti ryhtyivät huopumaan aavistuksen liikaa. Näille etsitäänkin nyt sitten uutta käsiparia ;)
...voi hakea lääkettä täältä:

Tänään lankaterapiamatka suuntautui Tapion kauppaan Päntäneelle. Tapiolla olen käynyt viimeksi 2 vuotta sitten Seinäjoen seudun Tikkuajien kanssa ja täytyy sanoa, että kyllä on kauppa ja valikoima laajentunut sitten viime näkemän. En meinannu silmiäni uskoa :) Tapio kertoi, että vaikka paljon myydään, niin silti lankamäärä vaan lisääntyy...hmm... miten tuo kuulostaa niin tutulta "vaikka paljon neuloo, niin lankamäärä sen kun vaan lisääntyy" :)

Lankavarastojamme täytimme yhdessä Sipin kanssa. Menomatkalla Sipi kertoi tarvitsevansa 4 kerää harmaata lankaa. Minun varastosta uupui juhlava liivilanka ensi viikon tonttuhippaloasuun.

Näkyy Sipin korissa olevan muutakin kuin harmoota keriä :) Minäkin löysin sellaisia lankoja, joita en tiennytkään puuttuvan varastostani ;)
Onnistuin huovuttamaan Purosta täydellisen lapasen ![]()

Neuloin omalla ohjeellani, mutta lisäsin silmukoita (aloituksessa 36) ja joitakin kierroksia, koska Puro on ohuempaa kuin Fritidsgarn ja kaksinkertainen hahtuva. Lapanen on hyvin huopunut, mutta pehmeä. Pesukonehuovutin 30 asteen kirjopesussa (pesuajan lyhennys + linkous vain 400). Koneessa oli mukana vain toinen koelapanen: kaksinkertaisesta Dropsin Alpacasta neulottu, mutta sille ei tapahtunut tuossa lämpötilassa yhtään mitään.
Puron sävy on jäätynyt karpalo. Kirjavasta langasta on mukava tehdä lapasia, kun eivät välttämättä enää vaadi mitään koristeluja. Mielenkiinnolla aion kokeilla Puron muitakin sävyjä, kunhan keksin, kelle kaikille voin tumput antaa joululahjaksi. Yksi lapastilaus minulla jo onneksi on :)
PS. Kiitos tossukommenteista!
Jälleen yhdet tossut. Käyttäiskö näitä vaikka sunnuntaiaamuisin ;)

Lankana Fritidsgarn ja tein samalla tutulla ohjeella. Ruusukkeen ohje löytyy Nice Factoryn neuleohje -sivulta. Huovutuksen vuoksi vähensin ruusukkeen aloitussilmukoita ja kierroksia (ruusun korkeutta), mutta ruusu voisi kyllä olla isompikin. Oikeastaan se voisi olla koko tossun kokoinen ;)
Käsityö- ja puutarhaharrastajat ovat ihania ihmisiä: he antavat ohjeita, neuvoja, kehuja, lahjoja, lankoja ja taimenalkuja ystävilleen ja tutuilleen ja iloitevat siitä yhtä paljon kuin saajat. Paula oli mukana Kauhavan Kangas-Aitan retkellä Strömsössä ja siitä hyvästä minä sain häneltä kerinlehdet :) Ystävät myös muistavat asioita: Paula kertoi muistaneensa, etten minulla ole omia, kun edellisen huivivyyhdin kerimme Kaisan puilla ;) Kaunis kiitos sinulle Paula, puisissa kerinlehdissä on sitä jotakin :)

Kirjoitin ohjeen tähän alkuvuodesta neulomaani pitsi-palmikkoliiviin:

Ohje on kirjoitettu Kauhavan Kangas-Aitan neulelangoille. Itse tykästyin kovasti turkoosista Panda-villabambulasta neulomaani liiviin. Ohje lankoineen on Suomen kädentaidot -messulla Tampereella Kauhavan Kangas-Aitan osastolla A 402 ja C 410.
Liivi on ns. helppomalli, mutta ohjeen kirjoittaminen oli yllättävän työlästä, huoh. Monta kertaa piti tarkistaa, ettei tekstiin jäänyt epäselvyyksiä ja virheitä. Liivin kokoa voi helposti muuttaa sekä pituudelta että paksuudelta lisäämällä tai vähentämällä mallikertoja ja/tai nurjia silmukoita. Myös pyöröneuleena liivin voi neuloa.
Otin huomiseksi lomapäivän, mutta messuilun sijaan taidankin jäädä aamulla peittojen alle ja nukkua pitkään. Viikonloppuna kuolaan sitten kateellisena muiden ostoksia neuleblogeista ;)
Kauhavan Kangas-Aitan Käsityöklubissa kuukauden viimeisenä lauantaina alkaen klo 10.